Liikunta elamantapana ja henkisen kasvun valineena. Filosofinen tutkimus liikunnan merkityksesta, esimerkkeina jooga ja zen-budo=Physical Exercise as a Way of Life And a Method for Spiritual Growth with Yoga And Zen-budo as Examples
Exercise; Way of life; Spiritual growth; Buddhism; Yoga; Zen Buddhism
摘要
The thesis is about the soteriological practice and theory. The main concern is how to achieve peace of mind (ataraxia), integrate and become whole, attain the deliverance, shortly, live a good life. These kind of questions are central in perennial philosophy. How can an individual, through physical exercise, reach these everlasting human values? The practice reaching towards these ideals is considered with the aid of two perennial traditions: yoga and zen-budo. In physical exercise the body has a central position. That is why I have chosen Maurice Merleau-Ponty's phenomenology of the body as the starting point. It is through the body that our aspirations and intentional projects are pursued for manifestation and being practically realized in the world. Another important figure in my thesis, in analysing yoga's and zen-budo's practical philosophy of man, is Martin Heidegger. His fundamental ontology is an adequate way to focus on man and his existential projects in his being-in-the-world. So, I articulate the esoteric philosophy of zen-buddhism and yoga (samkhya philosophy) with the aid of western philosophy. Besides the help of phenomenological analysis I use my own experiences of yoga, budo and zen practices. When the analysis is based on both written text and personal experience, the result is more adequate that it would be if based solely on a written text. In yoga and zen-budo the physical practice is combined with a meditative tradition. The experiences produced as a result of physical and meditative practice can 'open' an individual's being so that one's contact with the world can manifest itself in a new way. The experiences can be existentially significant and constitutive. These experiences can change one's way of seeing the world. I call that metamorphosis the deconstruction of the ego. That 'mystical' experience of transcendence or enlightenment changes one's life. The perennial philosophy calls this changing transcendental wisdom gnosis (known as prajna in yoga and zen) that transforms the individual and reconstitutes the relationship between the individual and the world in an emancipatory manner. It is through tradition that the experiences can be articulated in a rationalistic way. After that an individual can project one's practice toward that perennial ideal one has chosen. The ultimate goal in yoga is the deliverance and in zen-budo the enlightenment.
Tapio Kosken kirjassa Liikunta elämäntapana ja henkisen kasvun välineenä tarkastellaan joogaa ja zen-filosofiaan perustuvia budo-lajeja länsimaisen filosofian avulla. Tutkimuksessa valaistaan sitä, mitä muita kuin biologis-fyysisiä vaikutuksia liikunnalla ja urheilulla on. Liikkuvaa ihmistä lähestytään ottamalla huomioon hänen henkilökohtaiset kokemuksensa ja huomioimalla liikunnan tuottamat hienovireiset tuntemukset. Näkökulmana ovat sellaiset liikkumisen tavat, joiden avulla voi tutkia itseä, tavoitella hyvää elämää, mielenrauhaa ja viisautta -aina ajankohtaisia perimmäisiä inhimillisen elämän ideaaleja. Oman tiensä etsijää tukee liikuntamuotojen taustalla oleva filosofia, jonka avulla omia kokemuksia voi tulkita ja ymmärtää ja saattaa ne näin laajempaan inhimilliseen yhteyteen. Näin omakohtaisesti koettu ja filosofia ovat elävässä vuorovaikutuksessa keskenään. Harjoittelusta tulee elämäntapa kun harjoituksien kautta saadut myönteiset kokemukset ja itseymmärryksen kasvu liittyvät rakentavasti yksilön elämään, mikä puolestaan kannustaa harjoituksen jatkamiseen. Teoksessa esitetään vaihtoehtoinen tapa ymmärtää liikkuva ihminen. Siitä hyötyvät kaikki liikunnannasta ja filosofiasta kiinnostuneet ja varsinkin joogan ja budo-lajien harrastajat. Tutkimuksen tulokset palvelevat suomalaista liikuntakulttuuria tarjotessaan kokonaisvaltaisen näkökulman liikkuvaan ihmiseen. Tutkimus auttaa ymmärtämään myös sitä hiljaisuutta ja sisäistä rauhaa, ihmisen syvähenkisyyttä, jota ihmiset ovat aina tavoitelleet.
